top of page

Mitä on kestävä hyvinvointi?

Päivitetty: 1. maalisk. 2023

Kestävä hyvinvointi on termi, jota kuulee yhä useammin, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Tässä kirjoituksessa tarkastelen kestävää hyvinvointia erityisesti työhyvinvoinnin näkökulmasta. Miten yritykset voivat edistää työhyvinvointia kestävästi?



Kestävän hyvinvoinnin käsite


Kestävä hyvinvointi on ihmisten hyvinvoinnin turvaamista pitkällä aikavälillä niin, että se ei vaaranna tulevien sukupolvien mahdollisuuksia hyvään elämään. Luonnonvarojen ja ympäristön tulee säilyä, joten resursseja on käytettävä kestävästi.


Kestävä hyvinvointi on laaja käsite ja pitää sisällään monia eri osa-alueita. Siihen liittyy esimerkiksi sosiaalisten, taloudellisten ja ekologisten kestävyyskriteerien huomioiminen ja se koskee niin yksilöjä, yhteisöjä kuin koko yhteiskuntaa. Aihe on hyvin laaja ja moniulotteinen, joten tässä blogitekstissä pureudun kestävään hyvinvointiin erityisesti työhyvinvoinnin näkökulmasta.


Sitra julkaisi alkuvuodesta vuoden 2023 megatrendit, jotka ovat:

  1. Luonnon kantokyky murenee

  2. Hyvinvoinnin haasteet kasvavat

  3. Demokratian kamppailu kovenee

  4. Kilpailu digivallasta kiihtyy

  5. Talouden perusta rakoilee



Megatrendejä tarkastellessa huomaa, että kestävä hyvinvointi liittyy jollain tapaa jokaiseen viiteen trendiin, sillä kestävä hyvinvointi voi tarkoittaa esimerkiksi kestävien kulutus- ja tuotantotapojen edistämistä, energiatehokkaan ja uusiutuvan energian käyttöönottoa, luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä terveellisten elintapojen edistämistä. Megatrendien kautta esim. yritykset voivat ymmärtää tässä hetkessä tapahtuvia muutoksia ja pohtia, millaista tulevaisuutta ne haluavat olla rakentamassa ja edistämässä.


Kestävä työhyvinvointi


Kestävään työhyvinvointiin ei ole olemassa pikaratkaisua tai ohituskaistaa, sillä se on pitkäjänteistä työtä, jonka tärkein tavoite on turvata työntekijöiden motivaatio, terveys ja jaksaminen työpaikalla myös tulevaisuudessa. Työhyvinvointi käsitteenä on hieman ongelmallinen. Mielestäni meidän tulisi puhua ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Ei ole olemassa hyvinvointia, joka kattaa vain työajan, sillä samoja ihmisiä me olemme myös työpäivän jälkeen. Etenkin tänä päivänä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyessä meidän tulisi tarkastella hyvinvointia kokonaisuutena, jossa työpaikalla ja työyhteisöllä on merkittävä rooli.


Kestävän työhyvinvoinnin kannalta tärkeitä tekijöitä ovat omasta mielestäni ainakin:

  • Johtamiskäytännöt ja yrityskulttuuri

  • Työn organisointi

  • Työyhteisön ilmapiiri

  • Työntekijöiden mahdollisuus kehittää itseään ja kouluttautua

  • Inklusiivisuus ja osallisuus päätöksenteossa

  • Työn ja vapaa-ajan tasapaino (ja siihen kannustaminen johtotasolta)

  • Inhimillisyys ja avoimuus

  • Työyhteisötaidot

  • Työympäristö

Kestävässä kehityksessä puhutaan taloudellisen ja ekologisen kestävyyden ohella sosiaalisesta / kulttuurisesta kestävästä kehityksestä. Yrityksen toimiessa vastuullisesti ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, sosiaalisen kestävän kehityksen mukaiset arvot (kokonaisvaltainen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi), tulisi näkyä työpaikan arjessa päivittäin.


Kestävä työhyvinvointi on mielestäni kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevat arvot ja yrityskulttuuri, jota johdetaan esimerkillä. Teot ja esimerkki puhuu aina sanoja vahvemmin.


Työyhteisöt ovat aikuisille tärkeitä sosiaalisia yhteisöjä. Jokainen haluaa tuntea kuuluvansa joukkoon ja tullla kuulluksi omana itsenään. Kestävän työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää osallistaa työntekijöitä päätöksenteossa sekä tunnistaa ja tarttua mahdollisiin ongelmakohtiin ajoissa. Kestävän työhyvinvoinnin edistäminen vaatii myös jatkuvaa kehittämistä ja seurantaa.


Vuonna 2022 mielenterveyshäiriöt olivat suurin sairauspäivärahan syy. Kelan mukaan sairauspäivärahaa saaneiden määrä ja osuus työikäisistä kasvoivat jälleen vuonna 2022.


Kestävä työhyvinvointi on siis perusteltua ottaa vakavasti, sillä hyvinvoivat ja motivoituneet työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara. He saavat aikaan myös hyviä tuloksia ja pystyvät kehittämään yrityksen toimintaa pitkäjänteisesti.




Miten kehittää kestävää työhyvinvointia?


Kestävän työhyvinvoinnin kehittäminen konkreettisella tasolla vaatii suunnitelmallista johtamista. Aluksi tulisi kartoittaa nykytilanne, kuulla työntekijöitä ja arvioida työhyvinvoinnin eri osa-alueet. Tämän jälkeen työhyvinvoinnille asetetaan tavoitteet ja kriteerit, joita voidaan kehittää ja arvioida. Kestävää työhyvinvointia edistävään toimintaan päästään kuitenkin vasta konkreettisten tekojen kautta. Ne voivat näyttäytyä eri työyhteisöissä eri tavoin. Ei ole olemassa yhtä tiettyä mallia, joka sopii kaikille, sillä työhyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi myös toimiala ja ympäristö, jossa työtä tehdään.


Konkreettisia asioita, joita kestävän työhyvinvoinnin johtamisessa kannattaa ottaa huomioon edellä mainittujen osa-alueiden lisäksi, ovat ainakin:

  • Levon ja kuormituksen tasapaino (työn tauottaminen, työn määrä ja sen vaatimukset)

  • Erilaisia persoonallisuuksia arvostava, turvallinen ja avoin ilmapiiri, tasa-arvoisuus sekä kollegiaalisuus (kohtaa, ole läsnä, kerro, kysy ja kuuntele avoimesti, anna hyvän kiertää työyhteisössä)

  • Työn ergonomia ja työympäristö (mm. työskentelyasennot, toimivat työvälineet, ergonominen työpiste, liikkuminen työpäivän aikana, työrauha sekä mahdollisuus syventyä keskittymistä vaativiin työtehtäviin)

  • Avoin viestintä johdon ja työntekijöiden välillä (olemassa olevien asioiden ilmaiseminen selkeästi ja avoimesti)

  • Stressitekijöiden tunnistaminen ja niiden vähentäminen (jokaisella työntekijällä yksilöllinen ja erilainen elämäntilanne, joka vaikuttaa työssä suoriutumiseen ja jaksamiseen

  • Työntekijöiden tarpeiden tunnistaminen ja niiden kuuleminen

  • Hyvä perehdytys

  • Työpaikkakiusaamisen ja syrjinnän torjuminen sekä siihen puuttuminen välittömästi

  • Henkilöstön työyhteisötaitojen kehittäminen

  • Selkeät tavoitteet työhön ja ajankäytön hallintaan

  • Yhteisöllisyyden kehittäminen, yhteiset kokemukset ja erilaiset hyvinvointipalvelut



Työhyvinvoinnista puhuttaessa on otettava huomioon myös muuttuva ympäristö ja epävarmuus, joka näkyy erityisesti tässä ajassa. Globaaleja kriisejä ja niistä aiheutuvia seuraamuksia ei tule ohittaa, sillä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin pohjana on aina perusturvallisuuden tunne. Meillä on oltava vahvat juuret, jotta pystymme kohtaamaan jo käynnissä olevat sekä mahdolliset tulevat kriisit.


Uskon, että lähitulevaisuudessa yhteisöllisyys tulee korostumaan vahvemmin myös länsimaisessa, melko yksilökeskeisessä kulttuurissa. Tarvitsemme toinen toisiamme, turvaverkkoja ja vahvoja työyhteisöjä.


Kun kaipaatte uusia näkökulmia ja eväitä työhyvinvoinnin kehittämiseen, Naturested on apunanne. Tarjoamme työyhteisöille hyvinvointipalveluita, joihin kuuluvat mm.

"Emme voi toimia ilman tietoa, mutta emme tahdo toimia ilman tunnetta" – Arne Næss


Teksti: Kaisa Koskinen

Kaisa on Naturested-yrityksen perustaja ja kestävän hyvinvoinnin asiantuntija


Lähteet:

Korona kasvatti sairauspäivärahaa saaneiden määrää viime vuonna. Pihlava, M. Lääkärilehti. 2023. Viitattu 28.2.2023. https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/korona-kasvatti-sairauspaivarahaa-saaneiden-maaraa-viime-vuonna/


Työhyvinvointia edistämällä kestävää kehitystä työyhteisöihin. Kiviniemi, L. ja Sandelin, P. AMK-lehti. 2016. Viitattu 28.2.2023. https://uasjournal.fi/opiskelijat/tyohyvinvointia-edistamalla-kestavaa-kehitysta-tyoyhteisoihin/


Inhimillinen pääoma ja kestävä työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa. Raumanni, M. Opinnäytetyö, sosiaali- ja terveysalan johtaminen, Laurea Ammattikorkeakoulu. 2022. Viitattu 28.2.2023. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/779837/Raumanni_Minna.pdf?sequence=2&isAllowed=y



46 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page